Olimme siis matkalla Saksaan etsimään minulle ihka ensimäistä omaa hevosta! Minulla ei ollut vanhempia mukana, mutta eipä niitä sinne tarvittu jalkoihin pyörimään. Mukana minulla oli ihania ihmisiä, jotka osasivat asiansa ja ovat olleet korvaamaton apu koko projektissa.
Oli siis 1.3 sunnuntai-ilta, kun saavuimme saksaan. Käytiin
porukalla syömässä ja pöydän ääressä puheen aihe pyöri lähinnä hevosten
ympärillä, ei varmaankaan mikään yllätys! Siitä sitten hotellille ja ajoissa
nukkumaan, seuraavasta päivästä tulisi nimittäin tosi rankka.
2.3 herätyskello soi kukonlaulun aikaan, mutta ei siinä
vaiheessa kauheasti harmittanut nousta lämpimän peiton alta ja pukea hieman
kylmät ratsastushousut jalkaan. Kun aamuhommat olivat valmiina, niin ei kun
autoon ja menoksi. Syötiin aamupala autossa ja ajettiin vähän päälle tunti ensimmäisen
hepan luo. Koko päivän aikana ratsastin kymmenen eri hevosta ikä haarukalla
6-13 vuotiaita tammoja ja ruunia. Kaikki oli tosi hyvä sukuisia, menestyneitä
ja ennen kaikkea ihan sika mageita ratsastaa! Kaikilla hevosilla tein muutamia
perusjuttuja ja sitten hyppäsin, sanopahan vaan että tuon päivän aikana
esteistunta kehittyi aivan sairaasti! Ajettiin koko päivä hieman kolmiota muistuttavassa
reitissä ristiin rastiin Bremenin ja Hampurin lähellä. Tuon super pitkän ja
palkitsevan päivän jälkeen tämä pesunkestävä ponityttö oli niin rättiväsynyt,
että illallis- pöydässä tarvittiin vähän vettä väkevämpää pitämään mut
hereillä!
3.3 sai nukkua vähän pidempään ja nauttia hotellin aamupalasta. Olin eilen valinnut neljä mieluisinta hevosta ja lähdettiin ratsastamaan näitä vielä uudestaan. Ratsastin kaikilla ihan normaalisti ja hyppäsin, mutta tällä kertaa aloitin suoraan itse, ilman näyttäjää. Kaikki ratsastettuani pinnalle nousi kaksi ehdotonta lempparia 7vee tamma ja 6vee ruuna! Valinta oli vaikea, mutta oikeastaan aika helppo. Niin musta tuli sitten 3.3 6vee ruunan hevosen omistaja! Nyt kaikki ajattelee, minä ajattelin myös aluksi! Kuusi vuotias ensimmäiseksi omaksi hevoseksi, kun tarkoitus on kuitenkin lähteä, valloittamaan kisakentät, että onko toi tyttö nyt, ihan tärähtänyt, vai vielä vähän enemmän tärähtänyt! Vaikka itseäkin kauhistutti ajatus noin nuoresta hevosesta, olin varma että se oli joka odotti minua siellä ja minä odotin nämä kaikki vuoden sitä! Jätätettiin heppa saksaan ja suunnattiin vielä itsemme samana iltana kotiin. Kotona sitten odotettiin pari päivää eläinlääkärin lausuntoa ja sitten eikun heppa rekkaan ja suomeen! Nico saapui suomeen 25.3!
Kaikki kuvat on siltä päivältä, kun saatiin poika suomeen! Erillinen postaus ja videota koeratsastuksesta tulossa!
